Ruotsalainen rahapelivalvoja käy oikeutta Zimpleriä vastaan – katso tästä viimeisimmät vaiheet

Suomessa ollaan vapauttamassa pelimarkkinaa vuoteen 2027 mennessä, mutta Ruotsissa markkinoille on saanut tulla maan omalla lisenssillä jo vuoden 2019 alusta saakka. Lisenssijärjestelmään siirtyminen ei kuitenkaan Ruotsissa ole sujunut täysin ongelmitta, ja sen myötä täkäläinen pelivalvoja Spelinspektionen on parhaillaankin keskellä suurta oikeusjuttua maksuntarjoaja Zimpleriä vastaan.

Tässä artikkelissa käymme läpi oikeusjutun viimeisimmät käänteet ja valotamme hieman markkinoiden avaamisen mahdollisia ongelmakohtia myös Suomen näkökulmasta.

Taustaa: lisenssijärjestelmän merkitys ja haasteet

Kuten lopulta Suomikin, Ruotsi teki aikanaan päätöksen avata pelimarkkinansa kilpailulle, koska varsin iso osa pelaamisesta suuntautui nettiin monopolijärjestelmän ulkopuolelle. Tarkoituksena myös länsinaapurissa oli, että oman peliluvan kaupittelu toisi osan tästä ulkomaille virtaavasta rahasta takaisin Ruotsin valtiolle.

Ruotsihan on Suomen tavoin EU-valtio, joten se ei pysty monopoleillaan estämään kansalaisiaan pelaamasta ulkomaisilla kasinoilla, jotka tarjoavat maahan palveluita monopolin ulkopuolelta. Tilannetta voidaan verrata vaikka siihen, kuinka Suomen alkoholimonopoli Alko ei pysty estämään sitä, että suomalaiset hakevat edullisempaa väkijuomaa rajan takaa Virosta tai Latviasta.

Kun Ruotsi perusti oman lisenssinsä ja avasi pelimarkkinansa ulkopuolisille, oli jonossa saman tien yli 20 yritystä, jotka halusivat päästä maan sisälle kilpailemaan. Ongelmaksi kuitenkin nousivat lisenssin mukanaan tuomat tiukkana pidetyt rajoitukset, joiden mukaan muualta tulleet kasinofirmat eivät esimerkiksi pysty juurikaan mainostamaan palveluitaan tai tarjoamaan kuin yksittäisen bonuksen uusille asiakkailleen. Bonusrajoitus ei edes ole kasinokohtainen, vaan yrityskohtainen, mikä monimutkaistaa tilannetta entisestään.

Koska moni firma koki lisenssin säännöt liian rajoittaviksi, päättivät ne jättäytyä alun perinkin järjestelmän ulkopuolelle. Osa lisenssin hankkijoista niistäkin on myöhemmin päättänyt hylätä lisenssin ja palata niin sanotuille harmaille markkinoille tarjoamaan palveluitaan ruotsalaisille muilla laillisilla lisensseillä.

Ruotsi lähti Zimplerin perään – siinä onnistumatta

Koska ruotsalainen Spelinspektion ei voi suoraan haastaa oikeuteen ulkomailla toimivia laillisia yrityksiä, päätti se lähteä viime vuoden puolella ruotsalaisen rahansiirtoyrityksen Zimplerin perään. Rahapelivalvoja määräsi Zimplerille 25 miljoonan ruotsin kruunun eli noin 2,1 miljoonan euron uhkasakon Zimplerille. Pohjana sakolle oli bankID-palveluiden eli vahvan tunnistautumisen palveluiden tarjoaminen ulkomaisille firmoille. Spelinspektionin väite oli, että kyseessä olisi eräänlaista välillistä järjestelmän ulkopuolisten kasinoiden mainostamista.

Zimpler kuitenkin kieltäytyi maksamasta sakkoa ja vei jutun oikeuteen 31. heinäkuuta 2023. Tämän vuoden toukokuussa oikeus päättikin oikeusjutun Zimplerin hyväksi todeten, että Zimplerin maksupalveluiden tarjoaminen yrityksille ei tarkoittanut, että pelit olisi tarkoitettu ruotsalaisille pelaajille. Tämä tarkoitti, että Zimpler voisi jatkaa toimintaansa eikä sen tarvitse maksaa sille määrättyä sakkoa.

Voitostaan huolimatta Zimpler oli jo ehtinyt ilmoittaa, että se ei enää tekisi yhteistyötä EU:n ulkopuolisten, ruotsalaisia palvelevien peliyritysten kanssa.

Oikeuskamppailu etenee: Spelinspektionen on valittanut tuomiosta

Kuten Suomessakin, myös Ruotsissa voi valittaa saaduista tuomioista ja kaatuneista kanteista korkeampaan oikeuteen. Näin päätti toimia myös ruotsalainen pelivalvoja, Sen jatkokanteessa muun muassa todetaan, että “On ilmiselvää, että rahapeliyritykset ovat aktiivisesti pyrkineet hankkimaan ja innostamaan ruotsalaisia pelaajia tarjoamalla heille Zimplerin maksupalvelut käyttöön”.

Nähtäväksi jää, kumoaako Ruotsin korkein oikeus Zimplerin syyttömyyden vai saako Spelinspektionen uudelleen näpeilleen.

Suomi mahdollisesti siirtymässä samanlaisten ongelmien piiriin

Suomalaiset päättäjät ovat jo julkaisseet ensimmäisen luonnoksensa siitä, millainen Suomen tulevasta lisenssijärjestelmästä on määrä tulla. Myös Zimpler kasinot ovat yhtä lailla yleisiä myös suomalaisten keskuudessa.

Monet asiantuntijat ja pelialalla toimivat lakimiehet ja ammattilaiset ovat jo ehtineet kritisoida sitä, kuinka myös Suomen alustaviin lisenssisuunnitelmiin on jo ikävä kyllä kirjattu liian tiukalta vaikuttavia kohtia. Toistaiseksi nimittäin vaikuttaisi esimerkiksi siltä, että Suomen lisenssin hankkivat toimijat eivät pystyisi tarjoamaan asiakkailleen välttämättä minkäänlaisia etuja, minkä lisäksi myös palveluiden mainonta tulisi pitää todella vähäisenä.

Mikäli Suomen pelijärjestelmästä tulee liian heikko, saattavat monet firmat tarkoituksella jättäytyä järjestelmän ulkopuolelle tarjoamaan pelipalveluitaan. Olisikin siis tässä mielessä tärkeää, että Suomi oppisi Ruotsin virheistä ja pyrkisi luomaan järjestelmän, joka miellyttää kaikkia osapuolia aina valtiosta ulkomaisiin peliyrityksiin sekä suomalaisiin rahapelaamisen ystäviin.